Mitä visualisointi kuvaa?
Tämän mobiilisovelluksen ideana on ollut kokeilla saisiko kohtuullisen laajasta valikoimasta tilastoaineistoja, jotka koskettavat erityisesti Suomea, luotua perustan tietojournalistiselle mobiilisovellukselle, jota käyttämällä muodostuisi todellisuutta riittävän autenttisesti kuvaavia tarinoita. Sana tarina voi kuulostaa hiukan vähättelevältä, mutta tosiasiahan on ettei aikalaiskuvauksistakaan, joita luetaan vuosikymmeniä niiden kirjoittamisen jälkeen, aina saa ihan täyttä selvyyttä siitä, miten asiat ovat olleet joskus muinoin. Ts. tilastojen havainnoijakin on paljolti tulkintojen ja vaikutelmien armoilla; tilastot vievät varsin pitkälle, mutta loppumatkan saa kulkea itse. Kuitenkin, kun tilastoja on käytettävissä riittävän monia erilaisia, alkavat vaikutelmatkin täsmentyä ja tulkintoihin alkaa tulla lisää terävyyttä. Valikoituja tilastoaineistoja voi tarkastella interaktiivisesti joko taulukkomuodossa tai pylväskaavioina.
Mitä uutta visualisointi kuvaa, mikä aiemmin ei ollut tunnettua?
Tämän sovelluksen käyttäminen on helppoa toiminnallisessa mielessä, mutta siitä ei voi olla aivan varma, saako tästä interaktiivuusavusteisesta havainnoinnista irti sellaista, jota ei aiemmin ole huomioitu tms. Vuoden 2011 ideasarjan kilpailutyössäni (linkki alla) otin kantaa mm. käytettävissä olevan tilastoaineiston mahdollistamaan tarkkuuteen ja sen tulkintoja laventaviin vaikutuksiin, minkä voi havainnoijan kannalta nähdä riskinä tässäkin tapauksessa.
Mitä datalähteitä visualisoinnissa on käytetty?
Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun vapaasti saatavilla olevaa tilastoaineistoa.
Kerro miten visualisointi on tehty
Tämän sovelluksen käyttöön on valikoitu 40 kpl erilaisia tilastoaineistoja Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tilastopalvelusta, joita voi käyttää interaktiivisesti siten, että niistä muodostuu sekä taulukkomaista, että pylväskaaviomaista tietoa. Tiedot ovat alun perin olleet PC-Axis -muodossa, josta ne on semiautomatisoidusti viety ensin Exceliin ja sieltä SQL-kyselykieliseen muotoon tietokantaan tallettamista varten.
Valikoitu tilastoaineisto lajiteltiin käytettävissä olleiden muuttujien ja niitä vastaavien käyttöliittymän ryhmien sijainnin mukaan viiteen eri kategoriaan, minkä pohjalta määriteltiin työnkulut sille, kuinka mikäkin tilastoaineisto saatiin vietyä helposti lähdeaineistomuodosta sovellukseen luotujen sivupohjien käytettäväksi ja visuaalisen esityksen muotoon. Vaikka kyse on Android-sovelluksesta, on visualisointiin on käytetty JavaScript-ohjelmistokirjastoa (jqPlot). Ohjelmistokoodi ja kontrollilogiikka, johon interaktiivisuus perustuu, on omaa tuotantoa.
Tämä ei vielä ole täysin viimeistelty sovellus, mikä johtuu siitä ohjelmistoteknisestä syystä, että tekijä on vienyt sen siihen vaiheeseen, jossa kaikkiin toteutuksen ongelmakohtiin on tutustuttu ja niihin on etsitty ratkaisumallit. Tässä vaiheessa sovelluksessa (demo 2) käytettävissä olevia tilastoaineistoja on 14/40 kpl, joista 8 on sellaisia, joissa olevaa dataa voi havainnollistaa yhdentyyppisellä pylväskaaviolla. Tilastoaineistot on tarkoituksella sijoitettu sovellukseen itseensä (ladataan tablet-laitteen SQLite-tietokantaan sovellusta ensi kertaa käynnistettäessä), jotta sovellusta olisi jouhevampi käyttää (laitteen oma prosessoriteho vaikuttaa toki myös), mistä johtuen sovelluksella on kokoa n. 5 Mt.
On mahdollista, että tämä jää sovelluksen viimeiseksi versioksi, jos sitä ei joku erikseen pyydä jatkokehittämään, mikä tarkoittaa sitä, että siihen jää tiettyä selkeästi havaittavaa paranneltavaa, kuten
- pylväskaaviossa pylväiden ylä- ja alarajat pyöristyvät sopivien tasalukujen kohdalle, mikä aiheuttaa hyvin pienien lukujen suhteessa taulukon sisältämiin isoimpiin lukuihin näennäistä katoamista (esim. pienet prosenttiluvut ja suuret euromäärät, joista ensin mainitut voisi esittää toisenlaisen kaaviotyypin avulla).
Suurin osa kaikista valittujen tilastoaineistojen sisällöstä on otettu mukaan kokonaisuudessaan, mutta joidenkin osalta on päädytty jättämään pois kokonainen sarakkeellinen tietoa (esim. yhteensä-sarake) tai on tehty valintoja miltä vuosilta tietoa otetaan mukaan. Lähdedatan joukossa on saattanut olla merkintöjä (esim. ”..” tai ”.”), jotka kuvaisivat sitä, että jotain tietoa ei ole kysytty haastatelluilta jonakin tiettynä vuonna, mitkä on täten korvattu tyhjää kuvaavalla merkillä ”-”. Tilastoaineistojen valinnassa on painotettu mm. sitä, että käytetään sitä tilastoaineistoa, joka sisältää TOL2008-toimialaluokituksen (uusin) mukaista tietoa. Kuntarajojen mahdollisten muuttumisien osalta ei sovelluksessa ole mainittu mitään erityistä, vaan sovelluksen käyttäjä joutuu pitämään itse itsensä tietoisena siitä, josko esim. kuntaliitos on ollut vaikuttamassa johonkin numeeriseen arvoon. Erään tilastoaineiston käsittelyyn (kulutusmeno-aiheinen) on tehty sellainen vaihdos, että tuotekoodit on poistettu tuotenimikkeiden edestä ja järjestelty nimikkeet aakkosjärjestykseen. Korkeasti koulutettujen työllisten tilastoaineisto oli haasteellinen lukuisten erilaisten tietokenttien vuoksi, joten siitä on valittu pelkästään vuosi 2009, sukupuolijaottelutietoa ei hyödynnetty (vain yhteensä-tieto) ja koulutusasteesta on huomioitu vain ”koulutusasteet yhteensä”.
Käyttöliittymän osalta sovelluksen kehitystä on ohjannut sellainen funktionaalisuus, jossa kaikki toiminnot ovat lyhyen matkan päässä (käsien ja sormien liikkeet, sekä näytöillä navigoinnin vaiheet) saatavilla, mikä vähentää kognitiivista stressiä. Tosin, jotakin tietotyyppiä on yksinkertaisesti niin monta erilaista, että niiden läpiselaaminen voi olla oma vaivansa.
Linkki visualisointiin
https://play.google.com/store/apps/details?id=org.hoito.mobile.rentotieto (käyttöohjeita sovelluksen Tietoa sovelluksesta -osiossa)
Anna linkki työtä kuvaavaan esittelyvideoon tai kalvoesitykseen.
http://www.scribd.com/doc/102942871/Rentotieto
http://www.slideshare.net/persilj/rentotietosovelluksen-kuvauskalvot
Tekijät
Marko Seppänen (http://hoito.org)
Kommentit